Anna Kröger 2020-01-28

Live-tikun teko, Linuxin asennus ja siihen tutustuminen

Tämä on siis Tero Karvisen Linux palvelimet -kurssin ensimmäisen kotitehtävän raportti.  Tässä linkki kurssisivulle.

Olin jo jonkin aikaa halunnut asentaa jommalle kummalle koneelleeni jonkun Linux pohjaisen käyttiksen Windowsin ohelle, ja nyt kun kurssi alkoi, oli tässä minulle oiva tilaisuus niin tehdä. Joten vaikka tässä ensimmäisessä tehtävässä live-tikku riittäisi, asennan Linuxin tässä kuitenkin.

Tehtävänanto:

A) Tee oma Linux-livetikku. Kokeile sitä jossain muussa kuin koulun koneessa. Tämä kohta ei edellytä asentamista – jos kuitenkin asennat, ota ensin varmuuskopiot. Jos ehdit tehdä tikun jo tunnilla, voit poikkeuksellisesti raportoida muistin perusteella jälkikäteen, mutta muista silloin mainita muistinvaraisuudesta.

B) Listaa testaamasi koneen rauta (‘sudo lshw -short -sanitize’).

C) Asenna kolme itsellesi uutta ohjelmaa. Kokeile kutakin ohjelmaa sen pääasiallisessa käyttötarkoituksessa.

D) Mitä lisenssiä kukin näistä ohjelmista käyttää? Selitä lyhyesti, mitä oikeuksia ja velvolisuuksia tuosta lisenssistä seuraa.

E) Listaa käyttämäsi ohjelmat (esim. MS Word), kunkin ohjelman käyttötarkoitus (esim. Tekstinkäsittely) ja vastaava vapaa Linux-ohjelma (esim. LibreOffice Writer). Jos johonkin tarkoitukseen ei löydy vapaata Linux-ohjelmaa, listaa sekin.


A) Tee Linux-livetikku

Alkuun piti siis tehdä oma bootattava Linux-livetikku. Tätä varten latasin pöytäkoneelleni Rufus nimisen ohjelman (https://rufus.ie/), jonka avulla onnistuin tekemään uudesta halvimman säännöllä ostetusta usb-tikustani bootattavan. Asensin siihen siis Xubuntun 18.04 version (https://xubuntu.org/download) Se, miten tämä tehdään ei kuitenkaan ollut minulle alusta asti ihan selkeää, joten käytin varmuuden vuoksi Ubuntun omaa tutorialia siihen. Tässä siihen linkki. Tästä syystä en myöskään kirjoita tässä prosessia auki sen enempää, sillä seurasin näitä ohjeita ja kaikki tuntui sujuvan sulavasti. Mitään virheilmoituksia tai muita ei tullut (niitä myös ohjeissa mainittuja ilmoituksia lukuunottamatta).

Tikku oli siis nyt tehty, joten oli aika kokeilla toimiiko se. Sammutin kannettavani (ASUS gaming fx503vd) ja pistin tikun kiinni. Käynnistäessäni konetta uudelleen, rämppäsin F2 näppäintä, saadakseni BIOSin auki. Läppärini BIOSista valitsin sitten boot-menun (F8), josta valitsin oman usb-tikkuni. Ja vaikka tarkoitukseni olikin läppärille Xubuntu asentaa, niin valitsin alkuun kuitenkin vain Ubuntun kokeilemisen ilman asennusta. Varmuuden vuoksi, sillä en luota siihen, ettei mitään menisi pieleen. Bootatessaan Ubuntua kaikki kuitenkin vaikutti toimivan oikein hyvin. Sain työpöydän näkyviin ja pystyin avaamaan esimerkiksi Firefoxin. Sain myös yhdistettyä koneen puhelimestani jakamaan nettiin.

B) Listaa koneen rauta

Seuraavaksi oli tarkoitus hieman tutustua terminaaliin. Tässä tuli ensimmäinen ongelmani vastaan: näppäimistö ei ollut suomenkielisellä layoutilla. "Koneen raudan testauksessa", eli sudo lshw -short -sanitize -komennossa, on kaksi viivaa (-), joista minulla ei ollut mitään hajua siitä, missä ne ei-suomalaisella näppäimistöllä sijaitsivat. Tämäkin "ongelma" oli toki erittäin helposti ratkaistavissa pikaisella Googlauksella, mutta silti. A mild inconvenience. Uskoin tämän ongelman johtuvan siitä, ettei käyttöjärjestelmä ollut vielä asennettu, jolloinka käytössä ei ollut omat asetukseni. On tosin myös hyvin mahdollista, että tein itse jotain väärin.
Tässä kuitenkin lopputulos:

Koneen rauta

C) Asenna kolme ohjelmaa

Tässä vaiheessa oli tarkoitus asentaa 3 ohjelmaa. Tässä kuitenkin törmäsin taas ongelmaan. Ongelma tosin oli todennäköisesti minussa, mutta joka tapauksessa: en pystynyt asentamaan mitään, sillä joka yrityksellä sain virheilmoituksen siitä, miten minulta puuttuu drivereitä. Olin niin hämmentynyt koko tilanteesta, etten valitettavasti tajunnut ottaa kuvaa ilmoituksesta, mutta joka tapauksessa; tämä johti siihen että päätin tässä vaiheessa oikeasti asentaa Ubuntun koneelleeni Windowsin rinnalle. Tämä tapahtui hyvin helposti. Käynnistin taas kannettavani uudelleen ja avasin BIOSin. Sieltä bootmenusta valitsin taas tikkuni, mutta sen sijaan, että olisin taas valinnut kokeilemisen, valitsin asennuksen. Ubuntu käynnistyi ja pisti minut valitsemaan järjestelmän kielen ja sen, että haluanko Ubuntun Windowsin rinnalle vai sen sijaan/päälle. Kun olin valinnut, että haluan sen rinnalle, tuli ilmoitus siitä, että olenhan nyt varma tästä, ja kertoi minulle miten tätä ei voi enää kumota, kun sen on kerran tehnyt. Tämän jälkeen valitsin sijaintini (eli Suomi) ja näppäimistöni kielen. Sen jälkeen minun piti tehdä käyttäjä ja valita käyttäjälleni salasana, sekä se, että haluanko salasanaa kysyttävän sisäänkirjautuessa.

Kaikesta huolimatta minulla oli alussa edelleen samoja ongelmia ohjelmien asentamisen kanssa. Jostain syystä se kuitenkin parin uudelleen yrittämisen jälkeen toimi. En osaa sanoa miksi, sillä mielestäni en mitään tehnyt sitä edesauttamiseksi. Veikkaukseni oli, että puhelimestani jaettu netti oli sen verran hidas, ja ongelmat johtuivat enemmänkin yhteydestä kuin mistään muusta.

D) Mitä lisenssejä ohjelmat käyttää?

Kolme ohjelmaa, jotka päätin asentaa:
1. BasKet Note Pads - Lisenssinä toimii GNU:n GPL (eli General Public License). GPL antaa oikeudet käyttää, kopioida, muuttaa ja jakaa edelleen ohjelmaa ja/tai sen lähdekoodia. Ehtona kuitenkin on se, että sama lisenssi pidetään jatkossakin (vaikka ohjelmaa muokkaisikin). Ohjelmana BasKet Note Pads on eräänlainen ohjelma muistiinpanojen tekemiseen ja jollakin tavalla niiden jakamiseen. Vaikka hetken vain kokeilin sitä ja yritin hahmottaa sen toimintoja, niin en kyllä voi sanoa, että toimisi kovinkaan intuitiivisesti.
2. MyPaint - Tässäkin lisenssinä toimii GPL. Ohjelmana MyPaint on piirrustisohjelma, joka pikaisen kokeilun jälkeen vaikutta hyvin yksinkertaiselta käyttää. Hyvin samanlainen kuin Windowsilla vastaava Microsoft Paint.
3. Aisleriot Solitaire - Tässäkin toimii lisenssinä GPL. Ja ohjelma kyseessä on siis perinteinen pasianssi.

Selaillessani ohjelmia ja miettiessä, että mikä olisi hyvä (ottaen huomioon se, että sen on oltava minulle aikaisemmin tuntematon, tai vähintään sellainen, etten ennen ole sitä käyttänyt), huomasin, että varsinkin tuolla Ubuntun omassa software "storessa", suurin osa kaikista sovelluksista ovat kyseisellä lisenssillä. Etsin sieltä myös ohjelmia, joilla olisi ollut MIT lisenssi ja kyllähän niitäkin löytyi. Tosin suurin osa niistä, oli jotenki kryptovaluuttaan liittyviä, ja se ainut joka ei ollut (Brackets), oli minulle ennestään tuttu.

E) Listaa käyttämäsi ohjelmat ja vastaava Linux-ohjelma

Mielestäni "listaa käyttämäsi ohjelmat" on aika laajasti sanottu, sillä niitä on aika paljon... Yritän kuitenkin saada tähän vähintään useimmiten käyttämäni. En kuitenkaan laske tässä pelejä ohjelmiksi...

Käyttämäni lähteet

Karvinen, Tero: Oppitunnit 2020-01-23, Linux palvelimet -kurssi
http://terokarvinen.com/2020/aikataulu-linux-palvelimet-ict4tn021-3010-torstai-aamu-alkukevat-2020-5-op

Ubuntu tutorials: Create a bootable USB stick on Windows
https://tutorials.ubuntu.com/tutorial/tutorial-create-a-usb-stick-on-windows#0

LinOxide: 2019-12-20, 40 Basic Linux Commands used Frequently
https://linoxide.com/linux-command/essential-linux-basic-commands

GNU Operating System: 2007-06-29, GNU General Public License
https://www.gnu.org/licenses/gpl-3.0.html

AlternativeTo: Alternatives to CCleaner with Open Source License
https://alternativeto.net/software/ccleaner/?license=opensource

AlternativeTo: Alternatives to Discord with Open Source License
https://alternativeto.net/software/discord-app/?license=opensource

AlternativeTo: Alternatives to Steam with Open Source License
https://alternativeto.net/software/steam/?license=opensource